





Viime viikolla vierailijoina aasian ihmeisiin tutustumassa olivat armaat äitini ja isäni, joiden seurassa ja joita opastaessa sainkin viikkoni vierähtämään niin että itsestänikin tuntui kuin olisin ihan ulkomailla. Ajatella. Oma ja Opa, kuten täällä olen kuullut lasten vanhempiaan nimittävän, saivat siis annoksen korean kokemuksia.
Majoituksen etsimisessä olin pyrkinyt noudattamaan vierailijoideni toiveita sijainnin suhteen, mikä tarkoitti sitä että hotellin tuli olla mahdollisimman lähellä minun majapaikkaani, ongelmalliseksi tämän teki se ettei minun ympäristössäni ole ilmeisestikään kovin monia majoituspaikkoja, ainakaan turisti infon mukaan, joka suositeli parin metropysäkin päähän sinchonin casavillaan majoittamaan vanhempani. Olisinkin ne sinne laittanut, mutta kun en netin kautta varausta saanut hoidettua, päätin vaan valita innhostel oppaan mukaan, jonka sain infosta(kiinaksi ja japaniksi tosin) jonkin lähialueen hotellin.
Hapjeong aseman vieressä on jonkin verran hotelleja ja kuten jo aavistelinkin tämäkin valintani oli kovin nuhjuinen, ainakin minun mielestäni, kun menin ennen vanhempieni saapumista sitä hotellia tarkastelemaan. Arttu tosin sanoi että huone on siisti/puhdas vaikka hotellin yleisilme oli vanha. Työntekijöitä myöten jotka olivat n. kuusikymppisiä ei-englantia puhuvia naisia.
Seoul on täynnä ns. love hotelleja joihin pariskunnat menevät vietämään ilmeisesti "omaa yhteistä aikaa". Uskon että tämä on se kiltimpi versio siitä, ketkä sinne menevät, mutta siis myös paikkaansa pitävä, vanhempienikin hotellin tervetuliaispussissa oli oikein ysäritylinen kondomi paketti.
Mutta nukkuivat kuulemma ihan hyvin. Ja varmasti alussa nukuttikin. Ensimmäisenä iltana lauantaina vein heidät heti syömään korealaista grillattua lihaa paikalliseen muovituolimestaan, vaikka suunnitelmani oli ottaa vähän hitaammin kulttuuriin tutustumisen kanssa, mutta se menikin oikein sutjakkaasti ja sojun siivittämänä myöhäänkin.
Muuten viikon ohjelmistossa, jota en ollut sunnitellut sen suuremmin, oli kiertokävely cheggyeonin virran varrella(paljon tavaraa), käynti Asia City Net-näyttelyssä Seoulin taidemuseossa, ja (yleisön pyynnöstä) jokiajelu Han:illa, sekä tutustuminen vuoriin Gana Art spacesta käsin (ja näimme extrana koliblin ja uuden näyttelyn Kimusassa), sitten pelasimme myös pariin otteeseen biljardia, joka olikin oikein viihtyisää kun kukaan ei ollut erityisen hyvä,(tai huono).Vaihtelun vuoksi siirtyminen BOBO hotelliin viikon keskivaiheilla toi varmasti tarvittavaa variaatioita vanhempieni aasian matkalle.(sekin kyllä siis ns. LOOOV hotel)
Sitten vähän tuliaisten tiirailua, ja yleistä kaupunginkatsastelua, ja viikko olikin kulunut jo vilkkaan. Mukava oli kun kävivät(/kävitte!), ja kelitkin olivat pääosin ja melkein kokoajan aurinkoa täynnä. Vakka "puikolla syöminen" onkin joskus hankalaa kyllä se sitten kuitenkin on ihan mukavaa loppujen lopuksi ja palkitsevaa.
Tämä Seoul Moan City Net näyttely jossa oli teoksia Seoulista, Pekingistä, Tokiosta, ja Istanbulista oli vähän tylsä. En edes tarkkaan mista oliko siellä jotain joka pitäisi muistaa. Eli siis ei.
Kimusa(siis tämä puolustusvoimapaikka kts. platform) oli siis avautunut uudelle näyttelylle, jonka ylläpitäjä oli siis tämä nykytaiteen museo jonka residenssissä arttukin siis on. Paikka oli yhä kiinostava ja se kyllä vaikuttaa näyttelykokemukseen, ja jotkut teokset osasivat kyllä ihan ottaa voimaa tästä tilasta.
Gana Art space vuorilla oli hieman kinkkinen löytää mutta näköala kahvilasta aamukahvilla kyllä oli oikein virkistävä, vaikka itse näyttey oli niin sanottua "kaupallista galleria taidetta."Ei itsessään siis ihmeitä, joitain nimiä ja niin edelleen.
Eilen juhlittiin taas. Minusta tuntuu että joskus vaan mennään niinkuin juna ja pääteasemana on karaoke, joka on Miken ja Artun ehdoton lempparijuttu. Itse en vieläkään osaa oikein nauttia siitä täysin siemauksin, mutta kuulemma ainakin versioni Wuthering heitsista on onnistunut, mikä täytyy ottaa kohteliaisuutena kaikissa olomuodoissaan sillä on se niin ihana(ja hankala) kappale että kiekuminen kiinnostavastikin ansaitsee kunnian. Mutta ennenkuin päädyimme karaoke pysäkille, olimme shisha luolassa cosmopolittaneilla, josta yaiza sai meidät jollain konstilla houkuteltua clubiin jossa oli taas jumppamusiikkia vaikka arttu yritti etukäteen varmistella ettei olisi mitään technoa. Mutta sielä oli ilmaista juustokakkua ja yaizan ympäripuhumia ilmaisia jägermaister shotteja, joita minä kuitenkin vierastin terveydellisistä syistä. Mutta kyllä sitä peppuakin tuli vähän pyöräytettyä tanssilattialla. Ja sitten TAAAAAS piti kivuta sinne ylös Ggos's nimiseen baarin. AH no more tai rupeen oikeasti tykkää sitä. Ouh nou. No ei vaiskaan, mutta melkein kun joka viikko sieltä itsensä löytää.
Nyt siis työskentelyä. Suunnittelen että saisin jotain aikaankin katsotaan saanko. Artulla on tulossa OPEN STUDIOT ja me niitä kohti sitten jännätään.

Ui jui vedät kyllä sen Wutheringin aina yhtä hienosti! Teitä kovasti ikävöimme, kaipaamme ja odottelemme, tulkeehan kohta jo kotia niin voidaan alkaa pelaamaan sing staria :D Onneksihan jo pian tuuttekin! Onnee Artulle open studioon ja työn iloa siulle T: II ja TEE
VastaaPoistaKIITTI KAMUT!
VastaaPoistaOLLAANKIN TÄÄLLÄ JO KOVASTI POHDITTU MITÄ KAIKKEA TÄÄLTÄ KOREAN KULTTUURISTA TUODAANKAAN MUKANAMME TEIDÄN PÄÄNNE MENOKSI!:)