Kuten arvata saattaa viime viikko oli niin tekemistä täynnä että minkäänlaisen tekstin kirjoittamissession järjestäminen ei onnistunut.
Viime viikon perjantaina kävimme istumassa iltaa, jonka seurauksena yöunia kertyi vain noin kolme tuntia kun seuraavana aamuna suuntasimme kohti Incheonia, Seoulin viereistä kaupunkia, jossa sijaitsee mm. lentokenttä. Jinsuk ystävällisesti oli kutsunut meidät(minä+arttu+ mike +Jinsukin kaveri) vierailulle kotikaupunkiinsa ja suunnitelmissamme oli tutustua Women art Biennaaliin ja erääseen toiseen näyttelyyn, joissa kummissakin Jinsuk oli mukana.
Tämä näyttely nro. kaksi sijaitsi vanhassa Makkolli(paikallista sameta riisiviiniä) tehtaassa, joka toimi myös residenssinä. Saimme tästä vertailukohdan Changdongille, sillä paikka oli paitsi hieman nuhjuisempi, mutta myös ilmeisesti rennompi, ainakin sen juttutuokion perusteella jonka vietimme paikan johtajien kanssa, terassilla. Paikalliset taiteilijat mm. Nick, Jinsukin kaveri (Uusiseelantileinen taiteilija, joka liittyi seuraamme), majoitetaan todella erikoiseen paikkaan joka ilmeisesti on vanhemman mallinen asuinsija. Kapea käytävä, jonka varrella oli pieniä(komeronkokoisia) huoneita puolin toisin. Kaikki oli tosi matalaa, ja jotenkin vanhanaikaista, varsinainen loukko itseasiassa.
Muutenkin koko alue Inchonissa vaikutti aika kuolleelta, vaikka kuulemma omaa vallankumouksellisen historian. Näyttelystä en voi sanoa mitään kun puolet teoksista oli jo purettu, mutta paikkana ihan mielenkiintoinen.
Naisten biennnaali taas suhteellisen isokokoisena näyttelynä tarjosi paljon katseltavaa(ehkä liikaakiin) ja kokonaisvaikutelmaksi jäi aika hajanainen olo. Tuntuu kun siinä ei olisi ollut mitään rytmitystä ja välissä oli tosi amatöörimaisiakin töitä(joista jotkut olivat oikeasti amatöörien tekemiä) Yhden mielenkiintoisan Dragking -valokuvasarjan näin, joka onnistui olemaan jotenkin raikas vaikka onkin niin "tehty" juttu.
Mutta näyttelyllä oli ilmeisesti ollut useampi kuraattori mikä aina vaikuttaa, ja tässä tapauksessa ei välttämättä parhaalla tavalla.
Sitten kiinalaista ruokaa, joka oli hyvää, (paitsi joka kastike tuntui olevan tehty limasta.)
Iso annos! Tilattiin vain neljän ihmisen annos kuudelle, mutta syötävää jäi kyllä ylikin.
Ja sitten kun jo väsymys alkoi hieman painaa, Jinsuk vei meidät tosi outoon paikkaan, Tomorrow cityyn. Incheonin kaupunki (joka on eräänlainen kaupallinen keskus mm. satamatoimintansa ansioista) rakentaa merestä valtaamalleen maalle eräänlaista tulevaisuuden utopiakaupunki(rahoittajat mm.Lg ja audi), jonka eräälaiseen esittelykierrokseen me menimme.
Tässä keskuksessa oli todella tyhjää ja kaikki tilat loistivat uutuuttaan ja jostain oli raahattu esille eräänlaisia robotteja, jotka vaikuttivat kömpelöiltä enemmänkuin uudenaikaisilta. Ihmisiä ei ollut oikein missään ja mitään funktiota en koko paikalle keksinyt senäytti ikäänkuin odottavan jotain.
Esittelykierroksella, joka oli enemmän suunniteltu lapsille, meille esiteltiin sitä kuinka "hieno" tästä uudesta asuinalueesta tulisi mm. kattavine valvontajärjestelmiensä kautta ja kaiken maailman kosketusnäyttöjen avulla.
Nuo paikat on aina aikamoisia friikkiesityksiä. Voi olla mukamas hienoa teknologiaa, mutta esimerkiksi esillä oli ikäänkuin digitaalisia maaluksia, joien nimilapuissa oli väärinkirjoitettu tekijöiden nimet(esim.Renair). Että niin.
Se siitä tekoälystä, vaikka onhan se lohduttavaa että kaiken takan on kuitenkin ihminen ja inhimilliset virheet. Mutta ainakin saimme katsoa kolmeD-esityksen ja jonkinlaisen rosvo ja 008 -seikkailun, mutta ennenkaikkea ihmetellä sitä innokkuutta millä tuollaista "tulevaisuudenteknologia parentaa elämänlaatuasi jos annat meidän vartioida sinua kaikkialla" propagandaa siellä toistettiin. Riippuvuutta laitteista. Preferably made by Samsung. or something.
Tämä tulevaisuuteen suuntautuneisuus on kai tyyppillistä korealle, autossa matkalla takaisin puhuimme siitä kuinka ilmeisesti koreassa harva rakennus ylittää kolmenkymmenen vuoden ikää ainakaan seoulissa, kuulemma ne usein puretaan ja rakennetaan uusi tilalle. Artun kanssa pohdimme miten tuo on mahdollista ja tulimme siihen tulokseen että täällä ilmeisesti isot firmat omistavat paljon asuinrakennuskerrostaloja ja voivat siten ikäänkuin purkaa ja rakentaa suhteellisen rivakkaalla tahdilla. Mikä ilmeisesti on muutenkin korealainen hyve. Nopeus.
Sunnuntai meni tästä toipuessa ja maanantaina minulla alkoi koulu.
Mitä syntyy kun on kaksi suomalaista vaihto-opiskelijaa + kaksi korealaistaopintotoimistotyyppiä + yksi kansainvälinen koordinaattori ja kaksi paksua opasta täynnä kursseja?
Ilmeisesti ei paljon mitään. Kielimuuri on silloin paljon vaikeampi kavuta kun pitää oikeasti saada selville jotain. Mutta ystävällisiähän täällä kaikki ovat ja en odottanutkaan asioiden menevän ihan kuin rullaten ja kaikkien sopivien (englanniksi puhuttu tai edes osaksi) ja hyvien(minua kiinnostavat ja hyödyttävät aiheet) kurssien ikäänkuin asettautuvan tietoisuuteeni.
Maanantaina Erica tuli ja menimme heti selvittelemaan minkälaisia opintoja olisi hyvä ottaa, mikä oli prosessina aikamoinen sekamelska, kuitenkin sain kalenteriini merkattua joitain kursseja, jotka vaan piti mennä paikalle(oikeaan aikaan ja paikkaan) katsomaan että voinko ottaa ne vai en. Sillä kukaan ei tuntunut tietävän mitä ne pitävät sisällään ja millä kielellä.
Tiistain eka kurssi(portfolio) jota kävimme katsomassa oli englanniksi -mutta ei kurssi meille. Paikallinen 'design managementin' opettaja Cathy Lee, oli ilmeisen itsetietoinen nainen, joka ilmoitti ystävällisesti että ehkä kurssi ei ole meille(ja ilmeisesti ei joillekin muillekaan mm. ranskalaisille vaihtareille) niin sovelias, mikä oli jo onneksi selvää meillekin.
Kokonaisuudessaan tiistaina vietinkin yksitoista tuntia koulussa mikä ei johtanut sitten oikein mihinkään, kävin kuutelemassa video and film seminaaria(joka oli koreaksi) ja koska se oli luennonomainen kurssi arvelin etten oikein sitä pysty seuraamaan ja siten jatkamaan kurssia.
Sitten oli odottelin taas seuraavaa tuntia , joka oli media taide kurssi, mutta tämän kurssin kohdalla luokkahuoneeseen ei ilmestynyt minun ja erään toisen tytön lisäksi ketään , joten mekin 40 minuuttia odoteltuamme ja yritettyämme etsiä kyseisen aineen toimistoa( ja siinä epäonnistuttuamme) läksimme. Pitkä päivä ja kurssi saldo oli nolla. Silloin vähän väsytti. Miksi voisi olla edes joku listaus englanniksi järjestettävistä kursseista? Onneksi loppuviikko sujui paremmin.
Menin ke ja to istumaan parille kursille ja ainakin ilmeisesti opettaja hyväksyivät läsnäloni ja sanoivat että yrittävät välillä puhua englantiakin, ja nuo kurssit painottuvat enemmän tekemiseen, mikä onkin parempi. (Kaikki opettajat miehiä, luokkakoot pieniä max.10)
Tämä drop and add period olisi hyvä suomessakin että voi viikon ikäänkuin tutustua kursseihin ja sitten päättää mitä ottaa. Huomenna pitää sitten ilmottaa mitä haluaa ottaa.
En tiedä tuleeko kursseille muita vaihtareita täällä ei saanut viime viikolla tulleet vaihtarit osallistua kouluun sikainfluenssan takia, mutta kuulemma gratuate opinnoissa ei paljon vaihtareita ole.
Ja viime viikolla: Kävimme myös avajaisisssa, kuten arvata saattaa. Keskiviikkona luovan valokuvauksen kurssin osallitujille ilmoitettiin että illalla on valmistuvan opiskelijan näyttely, johon me sitten menimme minä, arttu, erica ja kisu(ystävällinen koralainen valokuvauksen opiskelija, johon erica tutustui major in photokurssilla) ja se oli ihan oookooo näyttely. Jossa oli esillä kuvakollaaseja joita olen nähnyt paljon täällä koreassa. Tää taitelija joka oli mukava nuori tyttö ja kutsui meidä avajaisten jälkeen syömaan perinteiseen korealaiseen ravintolaan mikä oli mukavaa. (Kaikki nousivat seisomaan kun opettaja tuli/lähti kunnioitus on täällä arvossaan.)
Ja sitten avajaisista lähdetyämme saimme kokeilla baseballia paikalllisten suosimalla hupailumenetelmällä, eräänlaisella baseball koneella. Huh. Pesäpallo on helpompaa.
Torstaina oli erään suhteellisen hienon gallerian avajaiset toisella puolen jokea, gangnamissa lähellä hienosto aluetta Apukujongia. Galleria oli aika posh näyttly new york+one houkutteli ilmeisen hienoa väkeä. Tarjolla hot dogeja ja viiniä sekä olutta ja grillilihaa.
JOten viihdyimme hyvin.
Taiteena oli piirrustuksia installatioita ja yksi videokin. Ihan mielenkiintoista. Juutuimme sinne toviksi mielellämme, Jinsukin ystävä ja eräs näyttelyn taiteilijoista oli juuri mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa. (asuvat nuu jorkissa) teos oli kiintoisa muovihaarukka-valoteos.
Avajaishumun jälkeen päätimme tutkailla hieman ympäröivää aluetta. Tämä alue on nyt sitä kallista aluetta jossa on pradaa, guccii ja gabbanaa, isoja liikkeitä, ja plastiikkakirurgeja. Minä ja arttu ja mike ja Jinsuk, katseltuamme vähän ympärille, istuuduimme alas ja päädyimme tilaamaan pullon finlandia(lime) vodkaa(jonka kanssa tuli hedelmälautanen mikä on yksi asia mistä tykkään kovasti täällä ja sitten koska olimme suomalaisia(phinlandia korealaisittain) niin kinuamamme alennuksen korvikkeeksi saimme nachoja lautasillisen.)
Mutta Pullo vodkaa saa kyllä aika pitkän illan liikkeelle, joten päädyimme korealaisen ruokapaikan ja makkolin kautta karaoke huoneeseen, odottamaan taas että metrot alkavat kulkea, ja sitä odotellessamme laulamaan, minä vähän vähemman kuin muut. (Yksityiset karaoke huoneet on ihan kivoja kun ei julkisesti tarvitse nolata itseään.)
Mutta illanvietto täällä joskus saattaa johtaa koko yön viettoon, kätevää on että monet paikat ovat auki aaalll nighttt longggg.
Olimme siellä varmaan jotain kolme tuntia ja joimme kaljaa ja söimme naksuja. Aamulla oli kyllä pää aika raskas kun sieltä luolasta auringonvaloon nousimme, ja seuraava päivä meni kyllä nukkuessa.
Ja eilen kävimme shoppailemassa Dootamallissa, löysimme jotain kivaa kaikki(minä arttu erica ja sandra(kämppis)) söimme baariruokaa(ihan hyvää) ja joimme sojua ja kiiviä
ja jatkoimme Erican ja Artun kanssa Hongdeeen hengailemaan, niin pitkäksi aikaa että tulimme vasta 3:ta kotiin.
----taas----
Täällä on vielä niin aurinkoista ja plusasteita (tänään 30) että puhuimme menevämme ehkä rannalle ensi viikolla. Mikä on mukavaa, ja pitää valmistella kouluasioitakin, arttu on suunnitellut kuvauksia ja saanut vähän vinkkejäkin seksinukkejen ostoon.
----------Tänään myös paikallisen bistron tarjoilija/kokki tarjosi meille pullon viiniä(rose malbec) ruuan päätteeksi, noin vain, ystävällistä ja erikoislaatuista olla ulkomaalainen välillä sen mukana tulee ihan bonuksiakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti