Tänään olen nukkunut melkein koko päivän se johtuu siitä että eilen oltiin liikkeellä melkein koko päivän. Eilen tapasimme artun residenssikumppaneita galleriakierroksella, jossa vierailimme parissa taidemuseossa ja galleriassa. Näimme korealaista nykytaidetta ja pikkulapsia, sekä boteron töitä, ja vanhoja korealaisia rakennuksia. Kierroksen jälkeen menimme vielä erään residenssitaiteilijan ehdotuksesta katsomaan korean kansallismuseota, eli kulttuurin selitystä, kalastus ja kutomisvälineiden esittelyä. Kuivakkaa. Arttu oli sopinut tapaavansa erään tuttavan jonka sari oli tavannut käydessään koreassa. Taiteilija hänkin, mediataiteilija, Jinsuk ja alustava suunnitelma oli nähdä illlalla kierroksen jälkeen viiden kuuden maissa. Me ajattelimme että miksipä ei kutsuttaisi kaikkia taiteilijoita mukaan myös hongdaeen oluelle.
Saimme myös lähtemään mukaan oppaamme kierrokselta, Changdongin studion harjoittelijat, mukavat korealaiset nykytaidetta ja museokäytäntöihin liittyviä aisioita opiskelevat Yoonseo ja Jeong, ja koska korealaisista nimistä on vaikea erottaa sukupuolta vaikkakin se asialla ei ole mitään painavaa merkitystä ovat ne kummatkin neiti-ihmisiä.(Josta toinen kuten myöhemmin illalla saimme tietää menee naimisiin ensi lokakuussa.)
Tässä on pikkuhiljaa huomannut että joihinkin asioihin on alkanut tottua täällä, kuten ruokaan tai miltä asiat näyttävät, tai siihen ettei kaikkea ymmärrä, ja ne asiat ovat alkaneet muodostua tutuiksi. Enää ei niin herkästi jää ihmettelemään kalatankkeja ravintoloiden edustalla tai valotauluja(tai seiniä) tai ihmisten monenkirjavia korkokenkiä (nekin ovat alkaneet näyttää yhä suppemmalta variaatiolta.) Tämä ei kylläkään tarkoita ettäkö ihmeteltävää ei riittäisi, mutta ainakin joihinkin asioihin on tottunut. Ihmisen tapana varmaan on, käytännöllisistä syistä.
Jatkoimme siis iltaamme menemällä istumaan designmuseon kahvilaan aA- nimeltään.
Se oli oikein mukavan ja trendikkään oloinen juuri sillä sopivan nuhjuisella tavalla jolla asioiden nykyisin pitää olla trendikkäitä. Eli mishmash-yhteenkasaus erinäisiä ilmeisesti eurooppalaisia ja amerikkalaisia vintage-huonekaluja, kaikki sopivasti epäsopivia keskenään, olisinkohan bongannut siellä myös suomaisia tuotteita (tai kopioita) Sarpenevan fanett-tuolin(googlasin), ainakin artekin puu-pässin. Mutta mukava paikka ja kuten paikan olemukseen kuuluu-hinnakas.Join "terveys"mehun korealaisesta marjasta, mutta annoksen päällä olikin jäätelöä. Hyvää mutta yllätys. Siinä pöydän ympärillä istuessani, voin vähän valoittaa keitä tyyppejä residenssin ei-korealaiset taiteilijat ovat. Kierroksella ollut, mutta takaisin Goyanin residenssille lähtenyt, Muhammad on iloluonteinen pakistanilainen, joka maantieteellisesti ei oiekin osannut paikantaa suomea, (mutta ei heti espanjaakaakaan.) Sitten mukana oli kaksi espanjalaista barcelonasta, Jinza ja Miguel jotka puhuivatkin katalaania aika-ajoin oikein espanjalaiseen tyyliin kovaa ja "värikkäästi". Mukavia kumpikin, levottomiakin ehkä omalla tavallaan. Näin Suomalaisesta perpektiivistä. Eivät ole mitenkään tulleet yhdessä residenssille tai tunteneet aiemmin, mutta kuten ilmeistä saattaa olla maanmiehet ja kotikaupunkilaiset tutustuvat helposti. Ainakin kataloniassa. Ja sitten mukana oli Mike, mukavanoloinen chigagolainen kuvanveistäjä. Rauhallisenoloinen. Mikä on plussaa.
Menimme sieltä syömään japanilaiseen ravitontolaan. Mikä ei ollut yhtä mukava kuin se ravintola jonka löysimme artun kanssa viime lauantaisella baarikierroksella, silloin löysimme parking lot streetin sivukujalta oikein mukavan paikan jossa söin todella todella hyvää lihaa.
(Raakaa lihaa josta on vedetty syyt kiinni pannulla teriakinomaisessa kastikkeessa, ja laitettu pakkaseen, viipaloitu ohuiksi siivuiksi ja syödään kylmänä, marinoitujen sipulien kanssa...NAM!)
Löysimme sinä lauantaina kolme mukavaa baaria, joista varsinkin gage jäi mieleemme. Joimme kadulta muovipussissa tarjottuja drinnkejä ja etsimme nuhjuisen ja hämyisen oloisia kylttejäjoiden takana olisi mielenkiintoisia baareja, ja jotka paljastuvatkin mukaviksi. Yksi oli bar DA(koreaksi) jossa kuulimme hyvää musiikkia(uusi tuttavuus Beirut) ja söimme kuivattuja pikkukaloja, jotka artusta muistuttivat kissanruokaa. Ihan syötäviä dipattuna. Ja sitten gagen, paikallisen kantabaarin omaisen paikan, jossa on myös lattiaistumisalue, joka tuntuu kotoisalta tavalta olla baarissa, ehkä siksi että siellä pitää ottaa kengät pois, mikä on myös ainoa hankaluus.
Mutta tässä eilisessä Japanilaisessa ruokailu oli kyllä omanlaistaan, joku keksi tilata päytään 1.8. litraa sakea, vaikka esimerkiksi minä huusin ja äänestin haluavani olutta. Mutta se oli hienolla tavalla viilennettyä. Ihan ok.Päädyimme tilanteeseen että tilaamme pöytäämme erinäisiä ruokia joita sitten jaamme 8 henkisen seurueemme kesken. Se oli osittain kivaa, osittain palvelushenkilökunnan toimista johtuen epäsynkronoitua ja odottelun tuntuista. Söimme mm. osterinoloisia kiven näköisiä merieläviä, jotka artun ja mun analyysin mukaan maistuivat ulkoa osterilta ja sisältä graavisiialta, merisiiliä ja japanilaista pitsapannua. Sekä erinäisiä vartaita. per hlö 22 000(=n. 13 e).
Päätimme siis jatkaa vielä niille oluille joita emme vielä ottaneet, saken jälkeisissä tunnelmissa. Baareja on siis joka puolella ettei niiltä voi välttyä, mutta aina suositukset ovat paikallaan. Ensin kokeilimme jazz-baaria, mutta koska se oli maksullinen ja ei otollinen keskustelulle, arttu päätyi ehdottamaan hyväksi havaitsemaamme gage-baaria. Jossa aiemmat onnistumisemme tilaamaan jotain ovat osoittautuneet vaihteleviksi, johtuen listasta, joka on paitsi koreaksi ja kirjoitettu malboropakkauksen toiselle puolelle, myös ilmeisen vaikea kääntää, monien eräänlaisten kytkykauppojen takia. Kuten osta kolme pulloa Sojua(paikallista riisiviinaa) ja saat ruokaa kaupan päälle, mustekalasalaattia ja eräänlaista keittoa, jossa on taikina päällysteisiä mereneläviä. Hyviä kummakin harmi kun oli täynnä jo vatsa. Ja saimme myös olutta. ( koko hoito per naama vain 6000 wonia= 3,5 euroa). tustautmista ja jutustelua. Omien huonejen ajokortti kuvien näyttämistä (ainakin artun kohdalla)
Jossain vaiheessa siis oli todettava että mikäli joku haluaa yöksi residenssiin on lähdettävä liikkelle ennenkuin viimeinen metro menee.
Vaikka meitä tämä ei koskenut, olimme jo suuntautumassa nukkumaan, mutta espanjalaiset päättivät vielä että jonkinlaista baareilua olisi vielä hyvä harrastaa, joten liittäydyimme mukaan, tosin se baari johon menimme ei ollut kovin mukava (kammottava muka cool kliseeluola), jossa espanjalaisen jinzan koreassa asuva graffititaitelija ystävätär ja ja tämän ystävät liittyivät seuraamme. Joista saksalainen martin esitteli osaamistaan suomalaisissa kirosanoissa joita hän oli oppinut.
Näköjään meidän suomalaisten taito opettaa ulkomaalaisille on kirota. jaa-a.
Mutta sieltä nukkumaan parin oluen jälkeen ja yritys muistaa että missä sijaitsevat kaikki ne kylpylät joissa voi viettää koko viikonlopun. Piilotettuna tämän kaupungin ostoskeskuksiin yms. johin vinkattiin.
----------
Ja kuten kaikesta ymmärtää saattaa, tänään olen siis nukkunut. Nyt on ilta syön ja ehkä nukun kohta.
Kannattaa varmaan mainita että täällä on vielä kuuma n. 30 astetta vaikka sataisikin, yöllä n. 24 joten hellettä. Että sillai.
------------
Seuraavalla kerralla ehkä jostain muusta kuin baareista.
--------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti